Ennenkuin aloitan oikean postauksen kirjoittamisen, niin mun on ihan pakko päästä avautumaan eilisillasta! Kaikki alkoi siitä, että Oliver Sykes, Bring me the Horizonin laulja ja Drop Dead-vaatemalliston perustaja, etsi uutta mallia mallistolleen. Sinna sitten vinkkasi Olille, että olisin kiinnostunut ja näin sitten facebookin ihmeellisessä maailmassa löydettiin toisemme super kuuman ja ihanan Oliverin kanssa.
Lyhyen tutustumiskeskustelun jälkeen Oli oli seítä mieltä, että diggaa mun tyylistä ja olisi kiinnostunut käymään webcam-keskustelun jotta näkisi miltä näytän livenä. Sovittiin kamera-palaveri seuraavalle illalle, mutta lupasin ottaa samantien muutaman alusvaatekuvan ja lähettää Olille, jotta tietää olenko yhtään sinnepäin mitä hän hakee (uuu, Oliver Sykes on nähnyt mut alusvaatteissa!). No, kuvat lähti ja ilmeisesti positiivinen mielikuva säilyi. Mutta sitten. Keskustelun edetessä aloin mennä enemmän ja enemmän hämilleni ja lopulta oli pakko pyytää vähän aikalisää! Toivon, että se johtui myöhäisillasta tai jospa vaikka Oli oli humalassa tai jotain, mutta... ei niin syötävän suloinen voi olla niin hävytön rääväsuu!
Toivon tosissaan että Oliverin lupaus tämän illan keskustelusta vielä pitää, rakastan nimittäin Drop Deadin vaatteita ja mikään ei voisi olla ihanampaa kuin poseerata ne päällä!
***
Mutta nyt, jos vaikka viimeinkin päivittelisi vähän Lontoosta ja ostoksista! Olin niin innoissani lähdössä matkaan, sillä tiesin, että saisin vihdoinkin rakkaan Drop Deadin I'm a Fucking Unicorn-paidan! 30£ oli kyllä aika iso kirpaisu mun budjetille, mutta kun näin liikkeen siintävän edessä ja paidan roikkuvan rekissä, niin... en mä voinut muuta! Nyt se on mun, eikä tarvitse enää kuolata tietokoneen ruutua läpimäräksi.
Tässä paidassa mättää vaan se, että sen malli ei ole ihan se mitä haluaisin sen olevan. Mutta Sinna rakas lupasi vähän tehdä parannuksia!
Nyt kun mietin mun ostosten määrää, niin se ei kauhean hyvin korreloi käytetyn rahamäärän kanssa! Mutta toisaalta juhlittiin aika paljon ja syötiin suhteellisen hyvin, joten... ja matkustaminen maksaa myös yllättävän paljon! Vaikka käveltiin melko usein väli Camden-Swiss Cottage, niin silti Oyestercardille ladattiin yhteensä 30£ ja lähes kaikki meni. Huh!
Hienointa ja ihaninta Lontoossa käymisessä mun mielestä on se, että se tuntuu kotikaupungilta. Siellä saa jotenkin hengittää vapaammin ja olla rauhassa iloinen ilman, etä kukaan katsoo kieroon. Yksinkertaisesti sanottuna Lontoo on ainakin tällä hetkellä kaikkea sitä mitä kaipaan! Eikä tässä siis puhu yhtään se mun sisäinenääni jonka mielestä saatan kaivata sinne jostain muustakin syystä... :D
Voin laittaa lisää kuvia illemmalla, nyt on pakko tehdä taikoja ja huiskia itsestäni ihmisennäköinen olio ja suunnuta kohti ah-niin-ihanaa lentokenttää!
Camden on niin shoppailuparatiisi! Ensisilmäyksellä näyttää kuin sen voisi plärätä läpi vajaassa päivässä, mutta kun tarkemmin katsoo, niin kaikki kauppakujat vaan jatkuu, jatkuu, jatkuu ja jatkuu silmänkantamattomiin ihanana punk-labyrinttinä! Harmittaa nyt, etten ottanut enempää kuvia sieltä! Me vaan oltiin kaikkina muina päivinä paitsi viimeisenä aika myöhään liikenteessä jolloin oli jo pimeää, ja viimeinen päivä oli tosi kiireinen!
Mun tämän kerran lempiliikkeeksi valikoitui Punky Fish, josta ostin kaksi paitaa yhteishintaan 13£. Mä vaan rakastan ylitse kaiken toppeja! Mun pitäisi mennä toppi-boikottiin (ja ehkä myös kenkä...), sillä joudun pian pukeutumaan vain yläosiin. Housut ja hameet loppuvat kesken, haha :D
Nyt kun mietin mun ostosten määrää, niin se ei kauhean hyvin korreloi käytetyn rahamäärän kanssa! Mutta toisaalta juhlittiin aika paljon ja syötiin suhteellisen hyvin, joten... ja matkustaminen maksaa myös yllättävän paljon! Vaikka käveltiin melko usein väli Camden-Swiss Cottage, niin silti Oyestercardille ladattiin yhteensä 30£ ja lähes kaikki meni. Huh!
Hienointa ja ihaninta Lontoossa käymisessä mun mielestä on se, että se tuntuu kotikaupungilta. Siellä saa jotenkin hengittää vapaammin ja olla rauhassa iloinen ilman, etä kukaan katsoo kieroon. Yksinkertaisesti sanottuna Lontoo on ainakin tällä hetkellä kaikkea sitä mitä kaipaan! Eikä tässä siis puhu yhtään se mun sisäinenääni jonka mielestä saatan kaivata sinne jostain muustakin syystä... :D
Voin laittaa lisää kuvia illemmalla, nyt on pakko tehdä taikoja ja huiskia itsestäni ihmisennäköinen olio ja suunnuta kohti ah-niin-ihanaa lentokenttää!
Haluaisin tuollaisen kyltin sänkyni yläpuolelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti